Pohjoiskalotin ihmiset -North Calotte People

Wikipediasta, ilmaisesta tietosanakirjasta
Pohjoiskalotin ihmiset
Nordkalottfolket
Lyhenne NKF
Johtaja Toril Bakken Kåven
Perustettu 2005
Ideologia Populismi
Monikulttuurisuus
Saamelaisten intressit
Kveenit kiinnostavat
norjalaisia
Saamelaiskäräjät
9/39
Verkkosivusto
https:nordkalottfolket.no/

North Calotte People ( norjaksi : Nordkalottfolket , NKF ) on saamelaispuolue Norjassa . Se perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005 ja kilpaili vuoden 2005 vaaleissa Finnmarkin listana ( norjaksi : Finnmarkslista ), mutta nimettiin vuonna 2009 nykyiseen nimeensä. NKF:ää on johtanut Toril Bakken Kåven vuoden 2005 vaaleista lähtien.

Puolue puoltaa monikulttuurista ja tasa-arvoista lähestymistapaa pohjoisen kansoihin, mukaan lukien saamelaiset, kveenit ja norjalaiset. NKF ilmoittaa toivovansa yhtäläisiä mahdollisuuksia pohjoisille. Tämä kanta kertoo sen kannasta paikallisiin kysymyksiin, kuten maa- ja vesioikeuksiin, poronhoitoon ja ulkomaanteollisuuteen. Sen lähestymistapaa on kuvattu populistiseksi ja sen retoriikkaa on verrattu Edistyspuolueen .

Historia

Toril Bakken Kåven on johtanut puoluetta vuodesta 2005.

Puolueen nimi oli alun perin "Finnmark List" ( Finnmarkslista ), josta päätettiin viime hetkellä ennen ehdokkuutta vuoden 2005 Norjan saamelaisparlamenttivaaleissa . Toril Bakken Kåven nimesi puolueen lopulta uudelleen vuonna 2009 North Calotte Peopleksi. Hän piti nimeä "kauniina" ja heijastaa yhteistä historiaa ja Pohjanmaalla asuvia useita etnisiä ryhmiä . Sekaannusten ehkäisemisen lisäksi, koska puolue ei enää ehtinyt pelkästään Finnmarkin seudulla.

Puolue sai eniten ääniä vuoden 2021 Norjan saamelaisparlamenttivaaleissa ja nousi saamelaiskäräjien toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Parantuneesta tuloksestaan ​​huolimatta puolue ei löytänyt elinkelpoisia koalitiokumppaneita ja joutui siten oppositioon. Analyytikot mainitsevat puolueen äänestäjien mobilisoinnin valituissa vaalipiireissä edistäneen puolueen voittoa.

Ideologia

Puolue kuvailee itseään "haluavansa turvata kulttuuria, teollisuutta ja yhteiskuntaa". Puolue mainitsee perustelukseen asumisen, vuorovaikutuksen, suhteiden ja maankäytön yhteisöllisen luonteen pohjoisessa. Rolf Edmund Lund kuvaili puolueen politiikkaa pragmaattiseksi ulkoteollisuuden, maa- ja vesioikeuksien, rannikkosaamelaisten etujen, saamea assmilaatiosta johtuen puhumattomien henkilöiden sekä kveeni-kansan tasa-arvon suhteen. Sen lisäksi, että puolue kuvailee retoriikkaa populistiseksi, puoluetta kuvataan positiivisen syrjinnän puolesta .

Puolue on Norjan saamelaisyhdistyksen vastakohta olemalla puolueen ideologinen oikeus. Sitä on verrattu Edistyspuolueeseen sekä retoriikassa että asenteissa. Sitä on kuvattu "konfliktilinjojen rakentamiseksi saamea puhuvien saamelaisten välillä ja erityisesti poronhoitoalaa vastaan". Puoluetta on aiemmin kritisoitu saamenkielisten "sikojen" kuvauksesta.

Puolue tukee kaikkea tukea ja apua Ukrainalle Venäjän vuoden 2022 hyökkäyksen aikana Ukrainaan . Puolue kehotti Norjan viranomaisia ​​lopettamaan kaiken yhteistyön Venäjän kanssa ja asettamaan pakotteita niin kauan kuin sota jatkuu. Puolue mainitsi pohjoisen lisääntyneen Venäjän hyökkäyksen riskin.

Alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen oikeudet

Toril Bakken Kåven totesi, että puolue "[pysyy] lujasti saamelaisten ja alkuperäiskansojen oikeuksissa", mutta näiden oikeuksien vastuullista hallintaa tarvitaan. Hän totesi, että poikkeamiseen pitäisi olla vapaus, jotta niiden ryhmät voisivat edistyä. Puolue vastustaa vapaan, ennakkoon ja tietoon perustuvan suostumuksen käsitettä pohjoisen politiikan perustana. Puolue puolustaa lisäksi yksilöiden oikeutta tunnistautua saamelaisiksi, ja se puolustaa sellaisten henkilöiden uudelleenintegroimista, joiden perheet liitettiin väkisin norjalaiseen yhteiskuntaan ja joiden perheet eivät enää tunnista itseään saamelaisiksi.

Puolue kritisoi saamen kielten käyttöä saamelaispolitiikkaan osallistumiseen vedoten norjalaispolitiikkaan, joka jätti monet saamelaiset kyvyttömiksi puhua äidinkieltään. Kysymykseen siitä, pitäisikö saamelaiskäräjien puheenvuoron puhua saamea, NKF:n mielestä on hyväksyttävää, että he puhuisivat norjaa, sillä kaksi kolmesta saamelaisista ei osaa saamen kieltä. Pohjoiskalotin kansa kannattaa kielipolitiikkaa, joka antaa opiskelijoille mahdollisuuden vaihtaa norjan oppituntinsa kveenin tai saamen kielen opetukseen. Puolue kannattaa lisäinvestointeja saamen kielen ohjelmiin ja kirjabussien palauttamista Etelä- ja Luuluksen saamelaisalueille. Puolue painotti kuitenkin yhtäaikaista yhtäläisten mahdollisuuksien tarvetta politiikassa ja pragmaattista lähestymistapaa kieleen.

Puolue kannattaa tasa-arvoista kohtelua ja tasa-arvoisia ehtoja pohjoisen norjalaisten, saamelaisten ja kveenien välillä. Maankäyttökysymyksissä pohjoiskalotin kansa vetoaa kolmen ryhmän yhteisölliseen käyttöön perusteena saamelaisten veto-oikeuden hylkäämiselle pohjoiseen maahan. Vuoden 2013 vaaleissa Pohjoiskalottilaiset ilmaisivat kiinnostuksensa saamelaiskäräjien muuttamiseksi yhteiseksi saamelais- ja kveenikäräjiksi .

Norjan saamelaisyhdistyksen johtaja Runar Myrnes Balto on arvostellut puoluetta siitä, että se on "jalostellut saamelaisten oikeuksia vastaan ​​hyökkäämisen taitoa ja esittänyt sen tasa-arvoprojektina". Hän totesi, että puolue kuvasi saamelaisia ​​haluavan ylivaltaa pohjoisten kansojen suhteen, mikä johti kuvan kulttuurisodasta pohjoisessa. Myrnes Balto kuvaili Pohjoiskalotin kansan johtajaa Toril Bakken Kåvenia "trumperiksi " . Myrnes Balto oli aiemmin vertannut puolueen politiikkaa Jarl Hellesvikin ja hänen saamelaisvastaisen järjestönsä EDL:n politiikkaan.

Ympäristö

Pohjoiskalotin asukkaat vastustavat lisäsuojelun laajentamista paikallisille maille ja pitävät luonnon kestävää käyttöä parhaana suojana. Puolue vastustaa lisäksi NSR-, työväen- ja keskustapuolueiden ajatusta saamelaisten veto-oikeudesta koskien teollisuuden maan ja luonnon tunkeutumista. Puolue on aiemmin työskennellyt saamelaisen ulkoteollisuuden suojan löysäämiseksi, jota NSR kritisoi teollisuudenalojen pääsystä ulkoalueille.

Vaalihistoria

Sámediggi
Päivämäärä Äänet Istuimet asema Koko
# % ± s # ±
2005 164 1.8 Uusi
1/43
Uusi Oppositio 8
2009 184 1.9 Lisääntyä0.1
1/39
Vakaa Oppositio Vähennä9
2013 431 4.3 Lisääntyä2.4
3/39
Lisääntyä2 Oppositio Lisääntyä4
2017 772 6.6 Lisääntyä2.2
3/39
Vakaa Oppositio Lisääntyä3
2021 2,529 18.3 Lisääntyä11.7
9/39
Lisääntyä6 Oppositio Lisääntyä2

Viitteet