Norjan saamelaiskäräjät -Sámi Parliament of Norway

Wikipediasta, ilmaisesta tietosanakirjasta

Koordinaatit : 69°28′14.24″N 25°29′45.62″E / 69,4706222°N 25,4960056°E / 69,4706222; 25.4960056

Saamelaiskäräjät Norjassa

Pohjoissaame : Sámediggi
Lule Saame : Sámedigge
Pite Saame : Sámedigge
Ume Saami : Sámiediggie
Eteläsaame : Saemiedigkie
Koltansaame : Sääʹmteʹǧǧ
Norja : Sametinget
9. Saamelaisten parlamentaarinen edustajakokous
Vaakuna tai logo
Tyyppi
Tyyppi
Historia
Perustettu 9 päivänä lokakuuta 1989 ( 1989-10-09 )
Edeltäjä Norjan saamelaisneuvosto
Johtajuus
Kaiutin
Tom Sottinen, työvoimat
15.6.2018 alkaen
Varapuhemies
Tor Gunnar Nystad, NSR
12. lokakuuta 2017 alkaen
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja
Silje Karine Muotka, NSR
21.10.2021 alkaen
Rakenne
Istuimet 39
Norjan saamelaisparlamentti current.svg
Poliittiset ryhmät
EKP:n neuvosto (21)
  • Norjan saamelaisyhdistys (17)
  • Keskustapuolue (3)
  • Ávjovári liikkuva saamelaislista (1)

Oppositio (18)

vaalit
Avoimen listan suhteellinen esitys
Muutettu Sainte-Laguën menetelmä
Viime vaalit
13. syyskuuta 2021
Seuraavat vaalit
2025
Tapaamispaikka
Sámediggi.JPG
Norjan saamelaiskäräjien rakennus
Karasjok, Norja
Verkkosivusto
www .sametinget .no
Täysistunto 2013-17
Ilmakuva eduskunnasta

Norjan saamelaiskäräjät ( norja : Sametinget, pohjoissaame : Sámediggi [ˈsaːmeˌtiɡːiː], luulansaame ja pitisaame : Sámedigge, Umeen saame : Sámiediggie, eteläsaame : Saemiedigkie, koltansaame : Sääʹmteʹǧ herǧ ) on saamelaisten edustajisto Norwayssa . Se toimiisaamelaisten alkuperäiskansojen kulttuuriautonomian instituutiona.

Eduskunta avattiin 9. lokakuuta 1989. Toimipaikka on Kárášjohkan (Karasjok) kylässä Kárášjohkan kunnassa Troms og Finnmarkin läänissä. Siinä on tällä hetkellä 39 edustajaa, jotka valitaan joka neljäs vuosi suorilla vaaleilla seitsemästä vaalipiiristä. Edelliset vaalit olivat vuonna 2021. Toisin kuin Suomessa, 7 vaalipiiriä kattavat koko Norjan. Nykyinen puheenjohtaja on Silje Karine Muotka, joka edustaa Norjan saamelaisyhdistystä .

Historia

Saamelaiskäräjien avajaiskokous 1989

Vuonna 1964 perustettiin saamelaisasioita käsittelevä Norjan saamelaisneuvosto. Valtion viranomaiset nimittivät toimielimen jäsenet. Tämän elimen korvasi saamelaiskäräjät.

Vuonna 1978 Norjan vesi- ja energiavirasto julkaisi suunnitelman, jossa vaadittiin padon ja vesivoimalaitoksen rakentamista, joka loisi tekojärven ja peittäisi saamelaiskylän Mázen . Tämä suunnitelma kohtasi saamelaisten voimakasta vastustusta ja johti Altan kiistaan . Kiistan seurauksena Norjan hallitus tapasi vuosina 1980 ja 1981 Norjan saamelaisyhdistyksen, Norjan saamelaisporonhoitajayhdistyksen ja Norjan saamelaisneuvoston nimeämän saamelaisvaltuuskunnan kanssa . Kokousten tuloksena perustettiin saamelaiskulttuurikysymyksiä käsittelevä toimikunta sekä saamelaisten oikeussuhteita käsittelevä saamelaisten oikeuksien toimikunta . Jälkimmäinen ehdotti saamelaisille demokraattisesti valittua elintä, jonka tuloksena syntyi saamelaislaki vuonna 1987. Lisäksi saamelaisten oikeuksien komitea johti vuonna 1988 tehtyyn Norjan perustuslain muutokseen ja vuonna 2005 Finnmarkin lakiin.

Harald V avasi uuden rakennuksen vuonna 2000

Norjan eduskunta hyväksyi saamelaislain (1987:56), joka määrittelee Norjan saamelaiskäräjien vastuut ja toimivallan, 12. kesäkuuta 1987, ja se tuli voimaan 24. helmikuuta 1989. Saamelaiskäräjien ensimmäinen istunto kutsuttiin koolle 9. lokakuuta. 1989 ja sen avasi kuningas Olav V.

Organisaatio

Kolme ensimmäistä presidenttiä olivat
Sven-Roald Nystø, Aili Keskitalo ja Ole Henrik Magga

Norjan saamelaiskäräjien täysistunnossa ( dievasčoahkkin ) on 39 edustajaa, jotka valitaan suorilla vaaleilla 7 vaalipiiristä. Täysistunto on saamelaiskäräjien korkein toimielin ja se hoitaa saamelaiskäräjien tehtäviään saamelaislain puitteissa. Suurimman puolueen (tai puolueiden yhteistyön) edustajat muodostavat hallintoneuvoston ( Sámediggeráđđi ) ja valitsevat presidentin. Vaikka varapuheenjohtajan virka poistettiin muodollisesti saamelaiskäräjien työjärjestyksestä vuonna 2013, katsotaan, että saamelaiskäräjien puhemiehen huolenaiheena on, haluaako hän nimittää varapuheenjohtajan. Hallintoneuvosto vastaa eduskunnan tehtävien ja vastuiden toteuttamisesta täysistuntojen välillä. Lisäksi on useita temaattisia komiteoita, jotka käsittelevät erityistapauksia.

Presidentit

Nimi
(syntymä-kuolema)
Muotokuva Valittu Tuli virkaan Vasen toimisto Poliittinen puolue Neuvosto(t)
1 Ole Henrik Magga
(1947–)
Valgbilde Ole Henrik Magga farger (3849685006) (rajattu).jpg 1989
1993
1989 1997 Norjan saamelaisyhdistys Magga
2 Sven-Roald Nystø
(1956–)
Sven-Roald Nystø.jpg 1997
2001
1997 20 lokakuuta 2005 Norjan saamelaisyhdistys Nystø
3 Aili Keskitalo
(1968–)
Aili Keskitalo 1.jpg 2005 20 lokakuuta 2005 26 syyskuuta 2007 Norjan saamelaisyhdistys Keskitalo I
NSRSpSfP L–SSN
4 Egil Olli
(1949–)
Egil Olli IMG 5022.JPG
2009
26 syyskuuta 2007 16. lokakuuta 2013 Työväen puolue Olli I
Ap
Olli II
ApÁrja –NKF–ÅAsG–SSN
5 Aili Keskitalo
(1968–)
Aili Keskitalo nyvalgt 2013.jpg 2013 16. lokakuuta 2013 8. joulukuuta 2016 Norjan saamelaisyhdistys Keskitalo II
NSRApÁrja –ÅAsG
6 Vibeke Larsen
(1971–)
Vibeke Larsen (Arbeiderpartiet) (10328123535).jpg 8. joulukuuta 2016 12. lokakuuta 2017 Työväen puolue Larsen
ApHÁrja
Riippumaton
7 Aili Keskitalo
(1968–)
Keskitalo, Aili (Foto Kenneth Hætta) (37058259423).jpg 2017 12. lokakuuta 2017 21. lokakuuta 2021 Norjan saamelaisyhdistys Keskitalo III
NSRSp L–ÅAsG
8 Silje Karine Muotka
(1975–)
Muotka, Silje Karine (kuva Kenneth Hætta) (37470969540).jpg 2021 21. lokakuuta 2021 Vakiintunut Norjan saamelaisyhdistys Muotka
NSRSp L

Sijainti

Saamelaiskäräjien rakennus Norjassa
Norjan saamelaiskäräjien Guovdageaidnu-toimisto

Norjan saamelaiskäräjät sijaitsevat Karasjokissa (Kárášjohka), ja rakennus vihittiin käyttöön 2.11.2000. Toimipisteitä on myös Guovdageaidnussa (Kautokeino), Unjárgassa (Nesseby), Gáivuotnassa ( Kåfjord), Romsassa (Tromsø), Skánikissa ( Evenskjær) Ájluokta (Drag), Aarborte (Hattfjelldal) ja Snåase (Snåsa).

Kárášjohkan kaupunkia pidetään tärkeänä saamelaiskulttuurin keskuksena Norjassa. Noin 80 % kaupungin väestöstä on saamenkielisiä, ja kaupungissa toimii myös saamelaisia ​​lähetysasemia sekä useita julkisia ja yksityisiä saamelaisia ​​instituutioita, kuten Saamelaismuseo ja Saamelaiskauppa ja Teollisuus ry.

Rakennus

Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Stein Halvorsen & Christian Sundby, jotka voittivat Norjan hallituksen hankehaun vuonna 1995 ja vihittiin käyttöön vuonna 2005. Hallitus vaati rakennuksen sellaiseksi, että "saamelaiskäräjät näyttäytyvät arvokkaasti" ja "heijastavat" saamelainen arkkitehtuuri." Siksi täysistuntosalin huippurakenne muistuttaa saamelaisten paimentolaiskulttuurina käyttämää tipistä . Eduskuntatalossa toimii myös saamenkielisiin tai saamelaisaiheisiin kirjoihin keskittyvä saamelaiskirjasto sekä saamelaisten kauppakamari .

Vastuut

Eduskunta työskentelee sellaisten poliittisten asioiden parissa, jotka se pitää saamelaisia ​​kiinnostavina tai kiinnostavina. Norjan saamelaiskäräjien tehtävät ovat: "(1) toimia saamelaisten vaaleilla valittuna poliittisena elimenä edistämään poliittisia aloitteita ja (2) hoitamaan kansallisilta viranomaisilta tai lailla saamelaiskäräjille siirrettyjä hallintotehtäviä."

Norjan hallitukselta perustamishetkellä annettu ja siirretty vastuu oli vaatimaton (1989). Vastuualueita on kuitenkin lisätty, mukaan lukien:

  • Saamelaisten kehitysrahaston hallinnointi, jota käytetään saamelaisjärjestöjen ja saamelaisten duodji -avustuksiin (1989).
  • Vastuu saamen kielen kehittämisestä Norjassa, mukaan lukien varojen jakaminen saamenkielisille kunnille ja maakunnille (1992).
  • Vastuu saamelaiskulttuurista, mukaan lukien Norjan kulttuurineuvoston rahasto (1993).
  • Saamelaisten kulttuuriperintökohteiden suojelu (1994).
  • Saamelaisten opetusvälineiden kehittäminen ja apurahojen myöntäminen tähän tarkoitukseen (2000).
  • Finnmarkin hallitukseen valittiin 50 % jäsenistä (2006).
Saamelaiskäräjien kirjasto Norjassa .

Yksi velvollisuuksista on varmistaa saamelaislain (1987:56) 1–5 §:n voimassaolo eli saamen kielten ja norjan kielen säilyminen samana. Hyvä esimerkki tästä on Tysfjordin nykyinen tilanne, jossa luulansaamen puhujat eivät voi hoitaa virallisia asioitaan tällä kielellä, koska kunta ei ole tarjonnut ketään sitä puhuvaa henkilöä auttamaan heitä. Tämä on ainoa kunta Norjassa, jossa sitä kieltä puhuvien pitäisi teoriassa pystyä puhumaan sitä virkamiesten kanssa, mutta tämä ei ole toteutunut. siksi saamelaiskäräjien on taisteltava tämän asian puolesta Tysfjordin kanssa ja saatava se Norjan hallituksen tietoon, jos Tysfjord ei pysty korjaamaan tilannetta.

Talous

Rahoitus

Norjan valtio myöntää rahoitusta useista kansallisista budjettikohdista. Mutta eduskunta voi jakaa saamansa varat omien prioriteettiensa mukaan. Norjan hallituksessa päävastuu saamelaisasioista, mukaan lukien varojen jakamisesta, on kuntaministeriö .

Palkat ja muut kulut

Presidentin palkka on 80 % Norjan hallituksen jäsenten palkasta . Sámediggeráđđin (johtokunnan) neljän muun jäsenen palkka on 75 % presidentin palkasta. Puhujan palkka on 80 % presidentin palkasta.

vaalit

Voidakseen äänestää tai tulla valituksi Norjan saamelaiskäräjille henkilön tulee olla Saamelaiskäräjien vaaliluettelossa. Mukaan saaminen edellyttää, että seuraavat saamelaislain 2–6 §:ssä säädetyt kriteerit täyttyvät: "Jokainen, joka ilmoittaa olevansa saamelainen ja jolla on joko saamen kieli kotikielenä tai jolla on ollut saamenkielinen vanhempi, isovanhempi tai isoisovanhempi, jonka kotikieli on saame, tai joka on saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkityn tai merkityn lapsi, on oikeus olla merkittynä Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. asuinkunnan saamelaiskäräjät." Viime vaalien tulokset:

Yhteenveto Norjan saamelaisten eduskuntavaalien tuloksista 13.9.2021
Norjan saamelaisparlamentti 2021.svg
Juhla Äänet Istuimet
# % ± # ±
Norjan saamelaisyhdistys (NSR) 4,414 31,9 % +3,8 % 17 -1
North Calotte People (NKF) 2,529 18,3 % +11,7 % 9 +6
Työväenpuolue (AP) 2,081 15,0 % -2,0 % 7 -2
Keskustapuolue (SP) 1,326 9,6 % +2,0 % 3 +1
Saamelaispuolue (SfP) 772 5,6 % +3,6 % 1 +0
Árja 738 5,3 % -2,4 % 0 -1
Edistyspuolue (FrP) 660 4,8 % -2,7 % 1 0
konservatiivipuolue (H) 596 4,3 % -2,1 % 0 -1
Ávjovári Moving Sámi List L) 329 2,4 % -0,1 % 1 +0
Saamelaisten kansanliitto (SFF) 200 1,4 % -0,3 % 0 +0
Ávjovári Residents List (FABL) 189 1,4 % -0,1 % 0 -1
Yhteensä 14,084 100,0 39 ±0
Tyhjät ja virheelliset äänet 296
Rekisteröityneet äänestäjät/äänestysprosentti 20,541 68.6 -1.7
Lähde: valgresultat.no


Yhteistyö valtionhallinnon kanssa

Täysistunnon sali

Norjan keskushallinnossa saamelaisasioiden koordinointielin ja keskusvastaava on työ- ja osallisuusministeriön saamelais- ja vähemmistöasioiden osasto. Tämä osasto koordinoi myös ministeriöiden välistä ja pohjoismaista saamelaisasioita koskevaa yhteistyötä. Saamelaiskäräjäkuntaa kuullaan, kun valtionhallinnon asiat vaikuttavat saamelaisten etuihin.

Katso myös

Viitteet

Ulkoiset linkit